HAPETTUMINEN JA PELKISTYMINEN
Tarkastellaan reaktiota Fe + S -> FeS
Tässä
reaktiossa rauta-atomi luovuttaa kaksi elektronia rikkiatomille ja tuloksena on yhdiste
rautasulfidi.
Reaktiossa rauta hapettuu ja rikki pelkistyy.
Yleisesti: reaktiossa elektroneja luovuttavat aineet hapettuvat ja elektroneja vastaanottavat aineet pelkistyvät.
Aineen hapettuessa jokin toinen aine aina pelkistyy eli ottaa vastaan hapettuvan aineen luovuttamat elektronit.
Palaminen (=aineen reagoiminen hapen kanssa) on esimerkki hyvin tavallisesta hapetus-pelkistysreaktiosta. Happeen yhtyvä eli palava aine luovuttaa elektroneja hapelle eli hapettuu.
Raudan hapettumisen tuloksena syntyy muutamien välivaiheiden kautta ruostetta. Tällaista metallien sähkökemiallista syöpymistä kutsutaan korroosioksi.
Metallien valmistaminen on pelkistämistä. Mineraalissa olevalle metallille annetaan menetetyt elektronit takaisin esim. hiilen avulla.
METALLIT
Metallit yleensä hapettuvat eli toimivat pelkistiminä.
Metallit voidaan asettaa järjestykseen pelkistyskyvyn mukaan, jolloin saadaan ns. metallien jännitesarja:
Li, K, Ca,...,Zn, Fe, Sn, Pb, H, Cu, Ag, Pt, Au
Epämetalli vety (H) jakaa metallit kahtia: jännitesarjassa ennen vetyä olevat metallit ovat epäjaloja, ja vedyn jälkeen olevat jaloja. Epäjalojen metallien reaktioissa happojen kanssa vapautuu vetyä. Jaloja metalleja löytyy maaperästä alkuaineina, epäjaloja yleensä vain yhdisteinä.
Metallien ja epämetallien vertailu:
| Metallit | Epämetallit | |
| Lukumäärä | 85 | 17 |
| Sijainti jaks.järjestelmässä | pääryhmät I-III (paitsi B), pääryhmien IV-VI alimmat jäsenet, sivuryhmät | oikeassa yläkulmassa, pääryhmät VII ja VIII kokonaan |
| Sähkön- ja lämmönjohtokyky | hyvä | huono |
| Ioninmuodostus | muodostavat positiivisia ioneja | muodostavat negatiivisia ioneja |
| Sidostyyppi | metallisidos | kovalenttinen sidos |
| Hapettuminen/pelkistyminen | pyrkivät hapettumaan | pyrkivät pelkistymään |